Katse pihatiestä Tallinnaan

Teksti on julkaistu osana Kokoomusopiskelijoiden Näkökulmia kaupungistumiseen -pamflettia 24.11.2018

Työmarkkinoillamme työpaikka ja työntekijä eivät kohtaa, pääkaupunkiseudulla asuinkustannukset kohoavat voimakkaasti ja globaalisti ilmastonmuutos uhkaa maapalloa sellaisena kuin me sen tunnemme. Näihin kaikkiin ongelmiin voidaan vastata kunnianhimoisilla liikenneratkaisuilla, mutta siltarumpupolitiikkaan ei ole varaa.

Tavoitteissa onnistuminen edellyttää liikenneratkaisujen tarkastelua kokonaisuutena. Kehyskunnat tulee yhdistää kaupunkeihin ja kaupungit toisiinsa – myös merien yli. Tai ali. Valtion tulee tukea erityisesti kaupunkialueiden kasvua, jotta kasvulle, tarkemmin sanottuna valtion talouskasvulle, löytyy edellytyksiä myös tulevaisuudessa.

Kuntatasolla tulisi liikenneratkaisuissa nostaa katse omasta kunnallisesta navasta vähintään koko kaupunkimaisen työssäkäyntialueen tasolle. Esimerkiksi kaupunkipyörien toimivuus ei saa rajautua kunnan rajaan, joka työssäkäyntialueita ajatellen on täysin keinotekoinen. Saman periaatteen tulisi vallita paikallisliikenteen kehittämisessä. Keskuskaupungit ylläpitävät kasvua ja palveluja omalla vaikutusalueellaan, mutta veronmaksajille on monesta syystä houkuttelevampaa asua kehyskunnissa. Tästä huolimatta he hyötyvät keskuskaupungin kasvusta, investoinneista ja velkataakasta. Keskuskaupunki kantaa päävastuun sisäisen liikenteensä kehittämisestä, sekä tuskailee henkilöautojen täyttämän keskustansa kanssa.

Kuntien intressit ovat ymmärrettävästi erilaiset, mutta ilman keskuskaupungin kasvua on myös kehyskunnilla tukalat ajat. Siksi yhteistyön ja kokonaisuuden hahmottamisen pitäisi kiinnostaa myös kehyskuntia. Hyvä esimerkki yhteistyöstä, jossa pyritään kaupunkialueen parhaaseen, on vaikkapa Raidejokeri pääkaupunkiseudulla. Raidejokerilla mahdollistetaan kehämäinen poikittaisliikenne Espoon ja Helsingin välillä. Vastaavaa potentiaalia on varmasti muissakin kasvukaupungeissa kehyskuntineen.

Vaatimattomuus on myrkkyä puhuttaessa tulevaisuuden liikenneratkaisuista. Liikenneinvestoinnit ovat kalliita, mutta samanaikaisesti ne ovat konkreettisia, pitkäaikaisia ja niillä on ominaisuus maksaa itsensä takaisin. Siksi liikennehankkeiden suunnittelussa kunnianhimo on tervetullutta ja aikajänteen tulee olla pitkä. Esimerkiksi Helsinki-Tallinna tai Turku-Tukholma tunneliyhteyksien perustaminen saisi maassamme aikaan järisyttäviä muutoksia. Suomi ei olisi enää saari Euroopan laidalla, jonka teollisuus ja kansantalous ovat täysin riippuvaisia vientisatamistamme. Samalla raideliikenteestä Eurooppaan tulisi aito vaihtoehto lentämiselle, jonka hallitsematon kasvu on ympäristön kannalta täysin kestämätöntä. Tunnelihankkeet saattavat kuulostaa taivaanrannan maalailulta, mutta näin ei missään tapauksessa ole. Esimerkiksi ilmavoimille kaavaillun hävittäjähankinnan elinkaarikustannukset saattavat nousta 40 miljardiin euroon 30 vuodessa. Tunnelin Tallinnaan saisi tästä puolella rahalla, eikä siinä liikkuminen loppuisi vuonna 2050. Muista tämä, kun seuraavan kerran kiroat pääkaupunkiseudun vuokratasoa. Tai lennät hävittäjällä.

On hyvä pitää mielessä, että liikenneinvestointien hyödyt ovat moninaiset. Siksi niitä tulisi jo rahoitusvaiheessa tarkastella kokonaisuutena. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta hankkeesta toimii vaikkapa Varsinais-Suomessa puuhattava Tunnin juna. Hankkeen tarkoituksena on vauhdittaa Etelä- ja Länsi-Suomen kehitystä, luoda yhtenäinen talous- ja työssäkäyntialue ja houkutella investointeja ja kasvua – hyötyjänä koko Suomi. Tunnin juna tietysti mahdollistaa Turussa asuvien työssäkäynnin pääkaupunkiseudulla, mutta samalla on löydettävissä ratkaisu pääkaupunkiseudun hintatasoon: Varsinais-Suomessa asuinkustannukset ovat vain murto-osa Helsingin tasosta ja tunnin työmatka tekee muuttamisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Vastaava alue, missä muuten tehdään noin 50 prosenttia yritystemme liikevaihdosta, on Helsinki – Tampere – Seinäjoki -välillä. Keskeinen tekijä alueen syntymiselle on ollut rinnakkainen ja nopea auto- ja junayhteys.

 

Ehdotuksia:

1 Kaupunkialueita tulee kannustaa kuntarajat ylittäviin joukkoliikenteen yhteisinvestointeihin

2 Liikenneinvestoinnit on kohdennettava alueille, joilta on odotettavissa verotuloja

3 Valtion on nykyistä voimakkaammin tuettava kaupunkien kasvua