Projekti: Pönttö suoraan puuhun

Mikä on yksinkertaisin tapa tehdä linnunpönttö? Tämän projektin tarkoituksena oli ideoida ja kokeilla erästä vaihtoehtoa, mutta yksinkertaisuus lienee lukijan pääteltävissä. 

Yksinkertaisuuden kriteereinä on pöntön tekemiseen käytetty työaika, materiaalien määrä ja työkalujen tarve. On kieltämättä ironista etsiä yksinkertaisinta keinoa tehdä maailman yksinkertaisin puutyö (linnunpönttö), mutta tämä ehkä kertoo enemmän kirjoittajasta. Tilanne kuitenkin on se, että pönttöjä tarvittaisiin enemmän ja siksi kynnyksen pitäisi olla matala.

Lopputulos ainakin sulautuu maisemaansa hyvin

Tätä projektia varten oli tarkoitus minimoida työkalujen määrä. Valitsin moottorisahan. Lisäksi päädyin tarvitsemaan vasaran, taltan / puukon, akkukoneen ja kuppiterän, sekä juuttinarua. Tämän lisäksi tarvitaan tietysti puu, eli metsää. Maanomistajan lupa on ehdoton.

Tämän mallin etuihin kuuluu kuitenkin se, että työ on periaatteessa mahdollista tehdä pelkällä moottorisahalla ja narunpätkällä. Toki aukosta tulee tällön ruma ja suuri, mutta se ei häiritse siivekkäitä otuksia juurikaan. Ehkä näin voisimme kannustaa metsätöitä tekeviä metsänomistajia lisäämään monimuotoisuutta harvennustöiden yhteydessä, kun saha jo on valmiiksi metsässä mukana. 

Valitsin itse paikaksi puuryhmän karussa kalliomännikössä. Tukkeja puista ei ikinä tulisi ja karulla alueella on pesimäpuita hyvin vähän. Kuten kuvista näemme, tulee puuhun kovertaa erittäin suuri kolo ja puusta tulee käytännössä ontto, joten sen henkiinjäämistä on mielenkiintoista ja tarpeellista seurata. Kun tulevat tuulet kuitenkin koettelevat tätä puuta tavallista kovemmin, kannattaa valita puu ryhmän keskeltä, jonne tuuli osuu vähemmän. Puuhun soveltuu vanha sanonta “If he dies, he dies”. Lahopuutakaan ei metsissämme ole liikaa.

Kuvassa näkyy tarvikkeiden lisäksi puusta irrotettu etuseinä ja sisältä koverretut kappaleet.

Huomioi ennen työn aloittamista, että moottorisahan terä on hyvässä kunnossa. Sahan upottaminen puun kylkeen pystyasennossa on vaarallista ja saha pomppaa päin kasvoja helposti. Projektiin vaaditaan siis hieman kokemusta sahan käsittelystä ja täydelliset suojavarusteet. Terävä ketju on turvallisempi kuin tylsä ketju.

Valitsin puuksi männyn. Yhtäältä tähän vaikutti mäntyjen määrä ja kokemukseni männyn eloonjäämiskyvystä erilaisten vaurioiden yhteydessä. Puun halkaisijan tulisi olla yli 30 cm. Etuseinä kannattaa sahata riittävän paksuksi, jotta se ei ole pelkkää kaarnaa. Kannattaa huomioida myös se, että puun ympärillä on riittävästi tilaa työskentelemistä varten. Kuppiterän halkaisijaksi valitsin 26 mm, mikä on sopiva useimmille metsän tiaisille. 

Sisällä olevat palat irrotetaan taltalla ja vasaralla.

Sahasin ensin etuseinän irti puun kyljestä. Aloitin sahaamalla ensin poikittaiset urat tulevan etuseinän ylä- ja alaosaan. Tämän jälkeen työnsin sahan laipan puun läpi niin, että etuseinä irtosi aiemmin tekemistäni viilloista. 

Seuraavaksi koversin onton tilan puun sisään. Käytin mittana sahan laipan leveyttä, jota pyrin hieman suurentamaan joka suunnasta. Puun kovertaminen onnistui hyvin sahaamalla koverrettava tila pienempiin osiin, jotka sitten puukolla ja vasaralla kampesin irti. Sisäpuolelle ei saa jäädä mitään kolosia tai hahloja, joihin lintujen koivet jäävät kiinni.

Sisätilan kovertamisen jälkeen tein vielä uran sadeveden poistamiseksi. Tältä vaiheelta säästyy, kunhan tekee koverrusvaiheessa pohjan hieman alaviistoon, jotta vesi valuu pois. 

Lopuksi porasin kuppiterällä reiän etuseinään ja kiinnitin sen juuttinarulla. Säädin narun kireyden sopivaksi muutamalla oksanpätkällä, jotka voi poistaa puun kasvaessa. Tosin juuttinaru tuskin kestää niin pitkään ja toiveena onkin, että puu kasvaisi ja sulkisi etuseinän sisäänsä niin, että se pysyy paikallaan ilman narua. Valitsin juuttinarun siksi, että siitä ei ainakaan olisi luonnossa tai puun jatkokäytössä mitään haittaa.

Laippa ketjuineen on noin 8 cm leveä. Halkaisijaksi olisi hyvä saada noin 10 cm. Tämä riittää metsän tiaisille.

Projekti on oikeastaan vasta alussa, sillä seuraavaksi seurataan puun selviytymistä ja toisaalta lintujen ilmaantumista. Kuten todettua, on käsitykseni männyn selviytymiskyvystä se, ettei puu hätkähdä pienistä. Tämä toimi ei välttämättä mahdu tuohon kategoriaan. Seurataan tilannetta. Älä kokeile tätä suosikkipihapuuhusi.

Valmis pönttö. Juuttinarun kestävyyttä lienee tarpeen seurata, erityisesti ennen seuraavaa pesintäkautta.

Muutamia kuvia:

Myös ura sadevedelle on tehty sahalla. Sisätila näyttää yllättävän kotoisalta.

 

Kuppiterä ei helposti uppoa tuoreeseen puuhun, vaan hampaat menevät tukkoon.

 

Säädin narun kireyttä kuivalla oksalla.