Viro vuonna nolla (2019) on muistelmateos, mutta se voisi yhtä hyvin olla poliittinen trilleri. Itsenäistyneen Viron ensimmäisen pääministerin Mart Laarin kirjoittama itsenäisyyden alkuvuosia kuvaava teos on uskomaton kertomus poliittisesta tasapainoilusta, missä panoksena on vastasyntyneen itsenäisyyden kuoleminen kehtoonsa.

Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille (2022) kehottaa olemaan ylpeästi läski. Radikaali ajatus! Kirjan päätteeksi herää kuitenkin ajatus siitä, kumpi on hyväksyttävämpää, se, että läskejä saa puoliavoimesti pilkata, vai se, että läskitkin saavat olla itsestään ylpeitä. Se, ettei vastaus ole itsestään selvä, kertoo paljon siitä, miten ylipainoon suhtaudumme.

Miltei vuosikymmenen myöhässä oli kiinnostavaa lukea Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset (2019). Aikanaan kirja aiheutti kohun, kun kirjassa haastateltujen huipputuloisten pienen otannan katsottiin johtavan virheellisiin yleistyksiin.

Pakkosuomalaistaminen on mielikuvia Suomesta järisyttävä sana. Siitä, ja ylipäänsä kahden kansan, suomalaisten ja saamelaisten surullisesta yhteiselosta ovat Kukka Ranta ja Jaana Kanninen joka tapauksessa kirjoittaneet hyvän, ehyen ja tarpeellisen kirjan (2019).

Mitä jos hankkisimme vuodessa korkeintaan seitsemän uutta vaatetta? Tällaisen, monen mielestä radikaalin ehdotuksen tekevät kirjassaan Planetaarinen vaatekaappi Sissi Penttilä ja Aku Varamäki (2024). Ehdotuksen ohella kirja luotaa vaateteollisuuden ja vaatteiden yltiöpäisen kuluttamisen aiheuttamia ongelmia.

Nykypäivänä tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että suomalaiset vapaaehtoisjoukot noin vain marssivat Venäjän Karjalaan, Suur-Suomi silmissään ja mielessään, vapauttamaan karjalaisia veljeskansoja. Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen Villi itä - Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921 (2019) kuvaa tätä erikoista ajanjaksoa ja Vienan (1918) ja Aunuksen (1919) retkikuntien vaiheita.

Jäätteenmäki oli todellinen lasikattojen rikkoja, mutta tämä rooli tuntuu sittemmin myönnetyn muille, etusijassa ehkä Sanna Marinille. Vaikka Jäätteenmäen ura pääministerinä jäi lyhyeksi, oli hän kaikesta huolimatta ensimmäinen nainen suuren puolueen johdossa ja Suomen ensimmäinen naispääministeri.

Juhani Brander tarjoilee kirjassaan Miehen kuolema (2020) maailmanselityksen miesten ja siinä sivussa koko yhteiskunnan pahoinvoinnille. Branderin mukaan miesten pakottaminen ahtaaseen hegemonisen maskuliinisuuden muottiin oireilee…

Voittajat kirjoittavat historian, mutta onneksi jälkipolvet voivat osoittaa hävinneiden olleen sittenkin oikeassa. Tämän tekee Riku Keski-Rauska kirjassaan Yksinäinen Ehrnrooth - Georg C. Ehrnrooth YYA-Suomen puristuksessa (2015). 

Vuosikausia puuhattu sote-uudistus alkaa viimein tulla valmiiksi, kun hyvinvointialueiden toiminta vakiintuu. Onko sote nyt siis valmis? Vastaako nykyinen järjestelmä, missä 21 hyvinvointialuetta järjestää palvelut ja valtio rahoituksen, suomalaisten tarvetta vaikkapa seuraavat 50 vuotta? Tuskinpa.

Monilta hyvinvointialueilta kantautuu huolestuttavia uutisia, mutta Länsi-Uusimaa on positiivisesti poikkeava esimerkki siitä, etteivät asiat kaikkialla ole aivan rempallaan. Esimerkiksi henkilöstöpula on Länsi-Uudellamaalla helpottanut maan keskiarvoa nopeammin.

Pyörällä liikkuminen tulisi nähdä kulkumuotona, jonka sujuvuudesta ja turvallisuudesta on huolehdittava yhtä lailla kuin autoliikenteenkin. Nyt pyöräily sen sijaan nähdään vapaa-ajan hupina, johon pieni eksyskely ja umpikujiin perehtyminen luontevasti sopii…

Kaupungin olisi järkevää tämän kaltaisissa tapauksissa tarjota metsänomistajille korvausta, jos metsänomistajat suostuvat luopumaan hakkuusuunnitelmista esimerkiksi kymmenen vuoden ajaksi. Ratkaisu olisi tietysti vapaaehtoisuuteen perustuva ja väliaikainen, mutta uudet neuvottelut hakkuiden lykkäämisestä voitaisiin käydä aina edellisen sopimuksen päätyttyä…

Demografinen muutos yhdistää ja erottaa hyvinvointialueita. Yhteistä on se, että kaikilla alueilla demografinen muutos on käynnissä. Eron puolestaan luo muutoksen luonne. Osalla alueista väki auttamatta vähenee, toisaalle se keskittyy. Tarkasteltaessa väestökehityksen ohella hyvinvointialueiden elinvoimaa ja vetovoimaa, ovat alueet hyvin erilaisia. Tässä pelissä Länsi-Uusimaa on saanut hyvät kortit.

Oletko nähnyt metsässä keloja? Suomalainen aarniometsä -kirja erottaa kelohongat kuitumännyistä ja pakottaa näkemään metsän puilta. Tämä onkin välttämätöntä, jotta suojelu voidaan ottaa vakavasti. Miten muuten voisimme suojella jotakin sellaista, jonka häviämistä emme edes osaa huomata?..

Parhaita kirjoja ovat ne, joiden jälkeen lukija katsoo maailmaa uudella tavalla. Joseph Tainterin Kuinka yhteiskunnat romahtavat (1988) oli itselleni tuollainen kirja. Kirjan luettuasi et enää usko väitteisiin siitä, että Rooman valtakunta romahti vesiputkista liuenneeseen lyijyyn…

Verrattuna muihin valtakunnan ykköspoliitikkoihin, ei Ilkka Suominen ole millään tavalla poikkeuksellinen hahmo. Sen sijaan Riku Keski-Rauskan taituruus kirjailijana tekee Ilkka Suomisen elämänkerrasta poikkeuksellisen hyvän...

Gulagin jäljillä (2019) on matkakertomuksen muotoon kirjoitettu tietokirja Gulagista, joka mielenkiintoisesta ideasta huolimatta lässähtää tylsäksi ja toisteiseksi raunioiden potkimiseksi tuulisella tundralla…

Espoo on asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuonna 2030, mutta ote uhkaa kirvota. Vuonna 2022 päästöjen osalta on menty huonompaan suuntaan – päästöt ovat kasvaneet…

Linkolan keskeinen teesi vaikuttaisi kieltämättä olevan se, että ihmiskunnan tulisi kuolla enemmän ja kuluttaa vähemmän, mutta tämä on vain Linkolan kolikon toinen, rosoisempi puoli…